Bachelor's Degree Programme in Social Sciences of Sport

Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutuksen tavoitteena on ymmärtää liikuntaa ja urheilua laajoina yhteiskunnallisina ilmiöinä. Opetusta toteutetaan liikuntasosiologian sekä liikuntapolitiikan ja -hallinnon näkökulmista.

Liikunnan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen painopistealueita ovat 1) liikunnan organisoituminen; 2) liikunnan talous, hallinto ja politiikka, 3) vapaa-aika, liikuntaharrastaminen ja julkisuus sekä 4) liikunnan käsitteellistäminen. Näiden painopistealueiden puitteissa tutkimus ja koulutus kohdistuvat erityisesti liikunnan ja urheilun eri sektoreiden (julkinen, yksityinen, kolmas sektori) toimintaan, liikunta-alan organisaatioiden hallintakäytäntöihin, liikuntaa ja urheilua koskevaan lainsäädäntöön, liikuntaan vapaa-ajan toimintana, urheilumediaan sekä liikunnan ympäristökysymyksiin. Teemoja tarkastellaan kansallisissa ja kansainvälisissä kehyksissä monikulttuurisuus ja eettiset arvolähtökohdat huomioiden.

Opintojen aikana hankitaan myös valmiudet tieteellisen tiedon hallintaan ja muodostamiseen. Työelämävalmiuksia kehitetään vähintään yhdellä kolmen kuukauden mittaisella työharjoittelujaksolla, joka suoritetaan valinnaisessa liikunta-alan organisaatiossa. Lisäksi tutkintoon sisältyy oman mielenkiinnon pohjalta valittavia suomenkielisiä ja englanninkielisiä valinnaisia opintoja. Harjoittelu, kirjalliset tehtävät, tutkielmien aihepiirit sekä valinnaiset opinnot antavat mahdollisuuden suunnata omaa asiantuntijuuttaan opiskelijan haluamaan suuntaan.

Tiede ja tutkimus

Kandidaatti tuntee liikunnan yhteiskuntatieteiden peruskäsitteet ja olennaisimmat teoriasuuntaukset. Hänellä on kokonaisnäkemyksen liikunnan yhteiskuntatieteiden tutkimusalasta. Kandidaatilla on valmiudet syventää osaamistaan liikunnan yhteiskuntatieteiden maisteriopinnoissa.

Kandidaatti osaa käyttää keskeisiä tiedonhankinnan menetelmiä sekä hallitsee yleisimmät aineiston analysointitavat. Kandidaatti pystyy arvioimaan ja jäsentämään hankkimaansa tietoa sekä välittämään sitä ymmärrettävästi. Kandidaatti kykenee havainnoimaan liikuntakulttuurissa tapahtuvia muutoksia.

Kandidaatilla on valmiudet tarkastella liikunta-alan toimintaa ja tietoa kriittisesti. Hän on kiinnostunut liikunnan yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta ja halukas hankkimaan lisätietoa osaamisensa kehittämiseksi. Kandidaatti puolustaa tieteellisen ajattelun merkitystä asiantuntijatyössä.

Asiantuntijuus ja työelämävalmiudet

Kandidaatti oivaltaa yhteiskunnan muutosten vaikutukset liikunta-alaan; tunnistaa liikuntapoliittisen päätöksenteon käytäntöjä ja tavoitteellisuutta; tuntee liikuntaan liittyvän lainsäädännön sekä liikuntatoiminnan kansantaloudellisia vaikutuksia, liikuntamarkkinoiden toimintamekanismeja sekä yksityisen sektorin liikuntatoimintaa.

Kandidaatti kykenee soveltamaan osaamistaan liikunta-alan asiantuntijatehtävissä. Kandidaatti hallitsee tarvittavat tietotekniset taidot. Hänellä on valmiudet itsenäiseen työskentelyyn. Kandidaatti taitaa johtamisen perusteet.

Kandidaatilla on pyrkimys laaja-alaiseen ajatteluun. Hän on motivoitunut ylläpitämään ja kehittämään asiantuntijuuttaan. Kandidaatti on kiinnostunut liikunnan yhteiskuntatieteiden laaja-alaisesta työkentästä.

Verkostot ja vuorovaikutus

Kandidaatilla on perustieto liikunta-alan erilaisista toimijaverkostoista ja toimintaympäristöistä. Hän ymmärtää monialaisen yhteistyön merkityksen liikunta-alalla.

Kandidaatti kykenee osallistumaan asiantuntijaryhmien toimintaan ja hyödyntämään osaamistaan. Hänellä on tarvittavat ryhmätyötaidot sekä suulliset ja kirjalliset viestintätaidot toimiakseen myös kansainvälisessä ympäristössä.

Kandidaatti on yhteistyökykyinen ja halukas soveltamaan osaamistaan yhteisössä. Hän on kiinnostunut yhteisöjen toiminnoista ja yksilöiden vuorovaikutuksesta sekä kehittämään omia valmiuksiaan kansainvälisissä yhteyksissä ja monikulttuurisissa ryhmissä toimimiseen.

Vastuullisuus ja etiikka

Kandidaatti on tietoinen liikunta- ja urheilukulttuurin keskeisistä eettisistä kysymyksistä ja ongelmista sekä liikunta-alan organisaatioiden yhteiskuntavastuusta.

Kandidaatilla on valmiudet kriittiseen ajatteluun. Hänellä on kyky tunnistaa alaan liittyvät eettiset näkökulmat, käsitellä organisaatioiden yhteiskuntavastuun kysymyksiä ja toimia vastuullisesti.

Kandidaatti ymmärtää alalla toimimiseen sisältyvän vastuun sekä eettisen asiantuntijuuden ylläpitämisen merkityksen.