OHJERI Study Counsellor Training (60 cr)

OPETUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 

Tämä opetussuunnitelma on Jyväskylän ammattikorkeakoulun, ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston ohjauskoulutuksen yhteinen. Sen perustana ovat erilaiset yhteiskunnassa esillä olevat ilmiöt, joita käsitellään ohjaustyön nykyhetken ja tulevaisuuden mahdollisuuksien näkökulmista. 

Elinikäinen ohjaus on yksi keskeinen väline tuettaessa yksilöä ja yhteiskuntaa työelämän ja osaamisen murroksessa. Se on keino vaikuttaa työllistymisen kannalta tärkeään osaamisen hankkimiseen, siirtymien sujuvuuteen sekä osuvien ja mielekkäiden koulutus- ja työurien rakentumiseen niin opiskelussa, palkkatyössä, yrittäjänä tai muissa työn tekemisen muodoissa. 

Euroopan unionin neuvoston päätöslauselmassa (2004) on määritelty elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus. 2020-luvun Suomessa määritelmä (Valtioneuvosto, 2020) kattaa toimet ja palvelut, joiden avulla kaikenikäiset yksilöt pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa:

•  tunnistamaan osaamisensa, taitonsa, rajoituksensa, kiinnostuksensa ja arvonsa ja peilaamaan näitä edellytyksiä työmarkkinoiden mahdollisuuksiin ja tarpeisiin sekä tarjolla oleviin osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin
• tekemään mielekkäitä koulutukseen, urapolkuun, vapaa-aikaan sekä omaan toimeentuloon liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä koko elämänkaaren ajan
• asettamaan ja edistämään yksilöllisiä oppimistavoitteita koulutuksessa, työelämässä ja muissa konteksteissa. 

Yhteiskunnan ja työelämän muutokset 

Yhteiskunnan ja työelämän muutokset vaikuttavat osaltaan ohjaajien työhön riippumatta siitä, millaisissa toimintaympäristöissä he työskentelevät. Ohjaajien on tärkeää ymmärtää riittävästi yhteiskunnan ja työelämän muutosprosesseja ja sitä, miten monialaisen yhteistyön kautta voidaan edistää yksilön, ryhmien ja yhteiskunnan tavoitteita työelämän ja osaamisen murroksessa. 

Ohjaustyön näkökulmasta tarkasteltuna yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä ihmisten moninaisuuden huomioon ottaminen nostavat esille sosiaalisen oikeudenmukaisuuden merkityksen. Koulutuksen ohella ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat yksi keskeinen yhteiskunnan palvelumuoto, jonka avulla on mahdollista ja tärkeää edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, joka kytkeytyy ihmisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. 

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen ja toteutuminen edellyttää ohjaajien oman toiminnan lähtökohtien tiedostamista ja reflektointia. Lisäksi se edellyttää asiakkaiden kanssa toteutuvan ohjauksen ja neuvonnan sekä yhteiskunnan rakenteiden ja kehityskulkujen jatkuvaa arviointia. Tässä tarvitaan yhteistyöverkostoja, yhteydenpitoa päättäjien ja käytännön toimijoiden kesken sekä erilaisia systeemisiä lähestymistapoja, joiden avulla on mahdollista edistää tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja monimuotoista yhteiskuntaa Suomessa (Valtioneuvosto, 2020). 

Yhteiskunnan laajeneva digitalisaatio asettaa työntekijöille uusia osaamisvaatimuksia. Uudet teknologiat ja sosiaalinen media tarjoavat ohjauspalveluille runsaasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne vaativat ohjaajilta uutta osaamista ja asennoitumista. Tämän päivän ja tulevaisuuden teknologian monipuolinen ja tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää kattavaa ymmärrystä siitä, miten teknologiaa voi parhaiten hyödyntää erilaisissa ohjauksellisissa tilanteissa. 

Tieto- neuvonta ja ohjauspalveluiden saatavuus on tärkeää, jotta kansalaiset voivat ohjauksessa kehittää taitojaan ennakoida ja hallita työtään, osaamistaan ja työuraansa työmarkkinoiden muutoksissa ja kriisitilanteissa. Ohjauksen rooli korostuu mahdollistajana. Ohjausalan toimijoilta edellytetään aktiivisuutta arvioida ohjaus- ja neuvontatyön toimintaedellytyksiä, laatua ja vaikuttavuutta osana ohjauksen järjestämistä koskevaa päätöksentekoa. Tässä tarvitaan ohjausalan yhteistyöverkostojen vahvistamista ja riittäviä kytkentöjä paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin päätöksentekijöihin. 

Ohjaajan suhde yhteiskuntaan 

Vallitsevan jälkimodernin yhteiskunnan yksilökeskeisyys on johtanut siihen, että maailmasuhteen rakentamisesta on tullut yhä enenevässä määrin henkilökohtainen tehtävä. Jälkimoderni ihminen kohtaa hyvin erilaisia ja ristiriitaisia arvoja ja uskomuksia hyvästä elämästä ja siitä, mitä on olla hyvä ihminen. Jotta ihminen voisi paremmin suunnistaa tällaisen moninaisuuden ja sirpaleisuuden keskellä, on hänen kehitettävä taitojaan tarkastella omia arvojaan, osaamistaan ja koulutus- ja uravalintojaan erilaisissa elämän siirtymävaiheissa. Ohjaajien ammatillisen identiteetin kannalta tämä tarkoittaa oman tiedostetun ja jäsennetyn suhteen rakentamista ohjauksen yksilöllisiin ja yhteiskunnallisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin: millaisena näen todellisuuden, miten hyvä elämä eettisesti rakentuu ja miten etiikka perustellaan, mitkä arvot johtavat toimintaani ohjauksessa? Ohjaajan ammatillisuuden kannalta perustavaa laatua oleva näkökulma liittyy myös siihen, miten hän hahmottaa ohjauksen yksilötason välittömät ja pitkän aikavälin tulokset sekä ohjauksen laajat yhteiskunnalliset hyödyt. Tutustumalla ja käsitteellistämällä oman ajattelun perusteita opitaan taitoja kohdata pluralistisen aikamme ihmisten erilaisia arvoja ja todellisuutta koskevia uskomuksia ja olemaan tietoisia näiden yhteydestä tulevaisuuden suunnitteluun ja valintoihin. 

Moninaisuus 

Ihmisten moninaisuuden merkitys yhteiskunnassa on vahvistunut. Moninaisuus kytkeytyy lainsäädännön osalta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeihin, jotka edellyttävät ihmisten oikeudenmukaista kohtelua riippumatta heidän sukupuolestaan, taustastaan, vakaumuksestaan, tai sukupuolisesta suuntautumisestaan. Jotta yhdenvertaisuus ja tasa-arvo voivat käytännössä toteutua edellyttää se ohjausalan ammattilaisilta omien arvolähtökohtien ja asenteiden tarkastelua ja kokemuksia erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta. Ohjaajan on tärkeää haastaa itseään reflektoimalla omia lähtökohtiaan ja omaa toimintaansa erilaisissa ohjaustilanteissa ottamalla askeleita ulos mukavuusalueiltaan, jotta voi kehittyä erilaisten ihmisten kanssa ohjaamisessa. 

Kestävän elämäntavan välttämättömyys 

Tiedostava, ajan tasalla oleva ja eettinen ohjaus ottaa huomioon ilmastoa koskevat kysymykset (Valtioneuvosto, 2020). Ohjauskysymysten eettinen pohdinta on välttämätöntä kestävän kehityksen ja elämäntavan rakentamisessa. Kestävä elämäntapa tarkoittaa sitä, että yksilöt ja yhteisöt oppivat elämään ja tekemään valintoja, jotka turvaavat elämän mahdollisuuden tuleville sukupolville. Koulutuksen, ja siten myös ohjauksen, tulee siksi asettaa tietoisesti eettisiä kysymyksiä siitä, miten yksilön valinnat voisivat edistää ihmisen itsensä, yhteisönsä ja ympäristön yhteistä hyvää. 

Asiakastyöskentely ja ohjauksen yhteistyöverkostot 

Suomessa ohjauksen toteutuksesta vastaavat julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat eri ympäristöissä: koulutuksessa, työuran siirtymävaiheissa, työttömyysjaksoilla ja työpaikoilla. Vastaavasti hallinnollinen vastuu jakautuu useamman ministeriön alaisuuteen kansallisesti ja alueellisesti. Yksilöiden moninaisten oppimisen ja elämän haasteiden myötä monialainen ja poikkihallinnollinen yhteistyö eri muodoissaan on tullut yhä tärkeämmäksi. Viime vuosina Suomeen on perustettu useita eri alojen toimijoita yhteen tuovia monialaisia ohjauspalveluja. Ohjaajien on tärkeää rakentaa monipuolisia yhteistyöverkostoja ja tutustua eri organisaatioiden henkilöihin, joiden kanssa voidaan yksilöiden tarpeiden mukaisesti sopia yhteisistä tavoitteista sekä monialaisesta yhteistyöstä. Alueellisen yhteistyön merkitys korostuu erilaisten siirtymävaiheiden yhteydessä, kuten nivelvaiheissa kouluasteelta toiselle työelämään siirryttäessä ja sen aikana tapahtuvissa muutoksissa tai eläkkeelle siirtymisessä. Yhteistyöverkostojen sujuva toiminta edellyttää myös yhteistä tulkintaa ja selkeitä sopimuksia yhteistyötä koskevista vastuista ja valtuuksista, minkä vuoksi yksi keskeinen osa ohjaajan työtä on rakentaa läpinäkyvä yhteistyösuhde oman organisaationsa johdon kanssa. 

Monikanavaisuus 

Teknologian kehityksen myötä sekä asiakkailla että ohjaajilla on käytössään monia eri vuorovaikutuskanavia. Kahdenvälinen vuorovaikutus tai yhteisöllinen työskentely on mahdollista niin samassa fyysisessä tilassa kuin verkossa. Yksi keskeinen edellytys tämän päivän ja tulevaisuuden teknologian monipuoliselle ja tarkoituksenmukaiselle käytölle on hyvä ymmärrys siitä, miten teknologiaa voi parhaiten hyödyntää erilaisissa ohjauksellisissa tilanteissa ja ohjauspalvelujen hallinnoinnissa. Käytettävä palvelukanava voi olla muun muassa sähköistä asiointia, kuvayhteydellä tuotettua etäpalvelua, chatia, perinteisempää puhelinpalvelua tai käynti-asiointia.

 OSAAMINEN OPINTOJEN TAVOITTEENA 

Opinto-ohjaajakoulutus on koulutusta ohjauksen asiantuntijatehtäviin eri oppilaitosmuodoissa ja koulutusasteilla sekä ohjauksen muissa toimintaympäristöissä. Koulutus tuottaa opinto-ohjaajan kelpoisuuden ja antaa valmiuksia toimia asiantuntijana ohjausalan muuttuvissa toimintaympäristöissä. Koulutuksen suorittaneilla on opetustoimen henkilöstöä koskevan lainsäädännön (1998/986) mukainen kelpoisuus perusopetuksessa sekä toiseen asteen koulutuksessa toimivien opinto-ohjaajien ja oppilaanohjaajien tehtäviin. Opetussuunnitelma on osaamisperustainen. 

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat kehittävät elinikäisen ohjauksen rooleissa ja tehtävissä tarvittavia tietoja, taitoja, osaamisia ja asenteita riippumatta siitä, missä ympäristössä he työskentelevät. Tätä osaamista rakennetaan seuraavien osaamisalueiden ja niihin sisältyvien osaamisten avulla. Ammattispesifistä ydinosaamista ovat monikanavainen elinikäinen ohjaus sekä ohjauspalvelujen systeeminen kehittäminen. Koulutuksen aikana opiskelijat vahvistavat taitojaan myös oman ammatillisen osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. 

Monikanavainen elinikäinen ohjaus

Euroopan unionin neuvoston (2004) päätöslauselmassa elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa missä tahansa elämänvaiheessa, tehdä koulutuksen ja ammattiin liittyviä päätöksiä sekä hallita yksilöllistä kehityskaartaan oppimisessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään. 2020-luvun Suomessa (Valtioneuvosto, 2020) määritelmä kattaa toimet ja palvelut, joiden avulla kaikenikäiset yksilöt pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa

• tunnistamaan osaamisensa, taitonsa, rajoituksensa, kiinnostuksensa ja arvonsa ja peilaamaan näitä edellytyksiä työmarkkinoiden mahdollisuuksiin ja tarpeisiin sekä tarjolla oleviin osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin
• tekemään mielekkäitä koulutukseen, urapolkuun, vapaa-aikaan sekä omaan toimeentuloon liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä koko elämänkaaren ajan. Monikanavainen ohjaus muodostuu kasvokkaisen palvelun lisäksi usean eri palvelukanavan muodostamasta kokonaisuudesta. Monikanavaisia ohjauspalveluja pyritään tuottamaan tehokkaasti, laadukkaasti ja yhdenmukaisesti oli käytettävä palvelukanava sitten sähköistä asiointia, kuvayhteydellä tuotettua etäpalvelua, chatia tai perinteisempää puhelinpalvelua tai käynti- asiointia.

Monikanavaisen elinikäisen ohjauksen osaamisalue koostuu seuraavista osaamisista:

Ohjausteoreettinen osaaminen

Ohjauksen teoreettisten lähestymistapojen tuntemus on peruskivi ohjausinterventioille ja niiden kehittämiselle; teoreettiset lähestymistavat jäsentävät ohjausajattelua ja auttavat ohjaajaa kehittämään omaa käyttöteoriaansa. Ohjausteoreettinen osaaminen tarkoittaa myös kykyä tarkastella kriittisesti ohjaustoimintaa erilaisten ohjausalan teoreettisten lähtökohtien avulla ja arvioida niiden toimivuutta erilaisten asiakasryhmien kanssa työskenneltäessä. Ohjausteoreettinen osaaminen on niin ikään ohjaajan kykyä hahmottaa eri teorioiden avulla sitä, mikä on hänen ohjaustyönsä tavoite sekä millaisilla menetelmillä asiakkaan prosesseja parhaiten tuetaan. Ohjausteoreettinen osaaminen kytkeytyy läheisesti muihin osaamisiin ja muodostaa yhden keskeisen osan ohjaajan ammatillisen osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Vuorovaikutusosaaminen

Vuorovaikutusosaaminen tarkoittaa taitoa toimia erilaisissa vuorovaikutussuhteissa myönteisellä ja mielekkäällä tavalla. Se tarkoittaa myös ohjaajan kykyä rakentaa ohjaussuhde, jossa ohjaaja tukee yksilön ja ryhmien valmiuksia kohdata haasteita ja löytää toimivia tapoja ratkaista ne sekä suunnitella omaa tulevaisuutta. Se on taitoa toimia vuorovaikutussuhteissa monikanavaisesti dialogitaitoja hyödyntäen.

Ohjausosaaminen (menetelmät ja prosessit)

Ohjausosaamiseen sisältyy oppimiseen ja opiskeluun, elinikäisten urasuunnittelutaitojen vahvistamiseen sekä psykososiaalisen tuen tarjoamiseen liittyvää osaamista. Se on myös kykyä suunnitella, toteuttaa, arvioida, johtaa, kehittää ja uudistaa ohjausta huomioiden kontekstin sekä eri asiakasryhmien moninaisuuden ja taustan ohjauksen voimavarana. Tavoitteena on, että ohjaaja tuntee ohjauksen keskeiset työmuodot ja menetelmät sekä osaa arvioida niiden soveltuvuutta eri ohjaustilanteissa ja konteksteissa.

Systeeminen kehittäminen

Kasvavaan ja monimuotoistuvaan ohjaustarpeeseen vastaaminen ja elinikäisen ohjauksen näkökulman vahvistaminen edellyttävät ohjaustoimijoiden yhteistä panostusta ohjauksen sisältöjen, menetelmien ja palvelujen kehittämiseen.

Systeeminen kehittäminen –osaamisalue koostuu seuraavista osaamisista:

Yhteiskuntaosaaminen

Yhteiskuntaosaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa koulutuksen, työelämän ja yhteiskunnan välisiä ilmiöitä, suhteita ja muutoksia sekä hyödyntää työssään tulevaisuutta koskevaa ennakointitietoa. Se edellyttää ohjaajalta ohjausta määrittävän lainsäädännön, eri oppilaitosmuotojen opinto-ohjauksen erityispiirteiden sekä eri ohjaustoimijoiden tarjoamien ohjauspalveluiden tuntemusta. Lisäksi se on taitoa edistää rakenteita tiedostavaa ohjausta ja yhdenvertaista, oikeudenmukaista ja monimuotoista yhteiskuntaa.

Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa elinikäisen ohjauksen alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. Se tarkoittaa taitoa luoda tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita ja toimia erilaisissa monialaisissa sekä moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa. Se on myös kykyä ymmärtää oman organisaation ja alueellisten verkostojen ohjaustoiminnan koordinoinnin ja johtamisen merkitys.

Kehittämisosaaminen

Kehittämisosaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä kriittisesti arvioida omaa ja yhteisönsä ohjaustoimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen. Se on tahtoa ja taitoa kehittää ja asettaa uusia tavoitteita ohjaustoiminnalle sekä alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Se on myös taitoa etsiä, kriittisesti valikoida ja tuottaa sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä hänen että hänen yhteisönsä ohjauksen kehittymistä.

Ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen

Ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen liittyy olennaisesti edellä kuvattuihin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Ohjaus on asiantuntijuutta ja näin ollen ohjaajan ammattitaitoon liittyy reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: ohjaaja on oman työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti käyttöteoriaansa. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky säädellä omaa toimintaansa ja tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat perustana oman työn uudistamiselle ja toimintaympäristöjen kehittämiselle.

Ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen –osaamisalue koostuu seuraavista osaamisista:

Reflektio-osaaminen

Reflektio-osaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa ja kriittisesti arvioida omaan ohjaajuuteensa liittyviä peruskäsityksiään, arvojaan ja asenteitaan sekä omia ajattelu- ja toimintamallejaan. Se tarkoittaa myös kykyä arvioida oman toiminnan ja ajattelun eettisiä ja filosofisia lähtökohtia sekä kykyä arvioida oman osaamisen ja ammatillisen identiteetin kehittymistä. Reflektio-osaaminen mahdollistaa kriittisen ja uudistavan otteen niin oman ohjaustoiminnan kuin ohjauksen eri toimintaympäristöjen kehittämisessä yhdessä asiakkaiden ja ohjauksen eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Ammatillinen kehittyminen ja työn määrittelyn osaaminen

Ammatillisen kehittymisen ja työn määrittelyn osaaminen tarkoittaa ohjaaja kykyä määritellä ja paikantaa ohjaus tilanteissa, jolloin siihen kohdistuu monenlaisia odotuksia ja muutostarpeita. Se on myös jatkuvaan oppimista ja kriittistä ajattelua sekä reflektiota. Lisäksi se on kykyä käydä keskustelua ohjauksesta, edistää sen tutkimusta ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.