MTEP1020 Music Psychology I (5 cr)

Musiikin kehityspsykologia lapsuusvaiheessa. Musiikillisten aktiviteettien ja harrastusten merkitykset lapsen kasvussa ja kehityksessä. Musiikin kehityspsykologia suhteessa musiikkiterapiaan. Musiikki havaintopsykologisena ilmiönä. Musiikillisen vuorovaikutuksen perusteet ja sovellusmahdollisuudet musiikkiterapiassa. Musiikin ja tunteiden välinen yhteys. Musiikin vaikutukset. Kurssin aihealueet valitaan musiikkiterapian ja musiikkipsykologian yhteisiä rajapintoja huomioiden.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

• Tunnistaa musiikin kehityspsykologisia ilmiöitä erityisesti leikki- ja kouluikäisten kehityksessä.
• Kuvata musiikillisten aktiviteettien ja harrastusten merkityksiä kasvuun ja kehitykseen.
• Hahmottaa musiikin kehityspsykologisia ilmiöitä suhteessa musiikkiterapian lähestymistapoihin ja tyypillisiin kohderyhmiin (esim. kehitykselliset häiriöt).
• Hahmottaa yleiskuvan musiikista havaintopsykologisena ilmiönä.
• Kuvata musiikin ja tunteiden yhteyksiä.
• Kuvata ja selittää musiikin tiedettyjä vaikutuksia.

Johdatus musiikkiterapiaan (MTEP011) suositellaan edeltäväksi opintojaksoksi.

• Huotilainen, M. (2011.) Aivotutkimus tunnistaa musiikin erityisen merkityksen ihmiselle. Teoksessa L.-M. Lilja-Viherlampi (toim.) Ihminen ja musiikki. Turun ammattikorkeakoulu, 35–52.
• Huotilainen, M. (2019.) Näin aivot oppivat. PS-kustannus.
• Louhivuori, J., Saarikallio, S., & Toiviainen, P. (toim.) (2022.) Musiikkipsykologia. (2. uudistettu painos.) Jyväskylä: Eino Roiha -säätiö. (Soveltuvin osin.)
• Saarikallio, S. (2009.) Musiikki ja nuoren psykososiaalinen kehitys. Teoksessa J. Louhivuori; P. Paananen & L. Väkevä (toim.). Musiikkikasvatus: Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Atena.
• Schwartz, E. (2008.) Music Therapy and Early Childhood: A Developmental Approach. Barcelona Publishers. 29–43.
• Ajankohtaisia, erikseen jaettavia artikkeleita ja kalvosarjoja.