Keskustelusarjan taustaa:
Keskustelusarja toteutetaan kahden metsiä käsittelevää kirjallisuutta tutkivan hankkeen yhteistyönä. Jyväskylän yliopistossa toteuttavassa metsäkirjallisuushankkeessa tutkitaan kotimaisen nykykirjallisuuden tapoja kuvata metsiä ja metsäsuhteita. Suomalainen metsäsuhde on murroksessa, ja sen myötä metsät ovat politisoituneet uusilla tavoilla. Esimerkiksi metsien monimuotoisuuteen ja lajikatoon on alettu kiinnittää aiempaa enemmän kriittistä huomiota. On alettu puhua metsäkulttuurisesta kestävyysmurroksesta, jossa yksilöiltä ja yhteisöiltä edellytetään metsään liittyvien toimintatapojen, käytäntöjen, käsitysten, merkitysten ja arvojen muutosta ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmiksi. Näiden muutospaineiden myötä suomalainen metsäkeskustelu on monin paikoin myös kriisiytynyt.
Metsäkulttuurinen kestävyysmurros on näkyvissä myös kotimaisessa nykykirjallisuudessa. Hankkeessa tutkitaan, miten metsiä ja metsäsuhteita kuvataan ja merkityksellistetään nykyisessä kauno- ja tietokirjallisuudessa ja miten nämä kuvaukset ovat osaltaan tuottamassa metsäkulttuurista kestävyysmurrosta. Lisäksi pyritään osoittamaan, että kotimainen metsiä ja metsäsuhteita käsittelevä kirjallisuus ja kirjallisuudentutkimus voivat tuottaa tietoa metsistä ja metsäsuhteista sekä metsiä ja ympäristöä koskevasta kestävyysmurroksesta muun kestävyystutkimuksen ohessa.
Hankkeen kirjallisuudentutkijat tekevät yhteistyötä sekä kirjailijoiden, toimittajien ja aktivistien että eri tieteenaloja edustavien kestävyys- ja ympäristötutkijoiden kanssa. Näin hanke asettuu osaksi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua kirjallisuuden roolista ympäristökriisin ymmärtämisessä ja sen edellyttämän kulttuurisen muutoksen edistämisessä. Hanke tarjoaa näkökulmia siihen, miten kirjallisuus toimii yhtäältä historiaa ja nykyisyyttä reflektoivana pintana ja miten se toisaalta suuntautuu tulevaan ja tuottaa aktiivisesti uutta tietoa metsäsuhteista ja -kulttuurista ja on siten vaikuttamassa niitä koskevaan muutokseen.
Keskustelusarjassa hankkeen tutkijat alustavat ja keskustelevat hankkeen keskeisistä kysymyksistä kirjailijoiden kanssa.
Keskustelusarjan ohjelma:
Ti 10.2.2026 klo 17.00–18.30: Kirjailija Jenni Räinä. Haastattelijana Tiia Kähärä.
Ti 17.2.2026 klo 17.00–18.30: Tietokirjailija Juha Kauppinen. Haastattelijana Katri Aholainen.
Ti 24.2.2026 klo 17.00–18.30: Sarjakuvataitelija Sanna Hukkanen ja runoilija, lastenkirjailija Reetta Niemelä. Haastattelijoina Ralf Kauranen ja Marleena Mustola.
Ti 10.3.2026 klo 17.00–18.30: Runoilija Olli Sinivaara ja kirjallisuudentutkija, runoilija Pirjo Lyytikäinen. Haastattelijana Anna Helle.
Ti 17.3.2026 klo 17.00–18.30: Paneelikeskustelu: KIRJAT JA KIRJAILIJAT METSÄKESKUSTELUSSA. Panelisteina kirjailijat Anni Kytömäki ja Teemu Kaskinen, metsäaktivisti Ida Korhonen sekä kirjallisuudentutkija Karoliina Lummaa. Puhetta johtaa Anna Helle.
Keskustelusarjan osallistumislinkki:
https://youtube.com/@kirjallisuus_ja_metsät/live Oheislukemisto opintojaksosuoritusta varten:
* Kirjallisuudentutkimuksen Avain-lehden metsäteemanumero: Vol 17 Nro 4 (2020) | AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti
* Anna Helteen artikkeli: Ihmisiä ja lehmiä evakkotiellä | Elore
* Sanna Karkulehdon artikkeli oheisesta teoksesta: Romaanin tieto : Kirja ja kirjailija tiedon tuottajina
* Karoliina Lummaan artikkeli: As in Forests, So in Verse: Clearings and the Poetics of Lack in Finnish Forest Poetry
Opintojakson suoritustapa:
Kurssi suoritetaan seuraamalla metsäkeskustelusarjan tallenteet, lukemalla oheiskirjallisuus ja kirjoittamalla 10–15 sivun mittainen essee tai pari-/ryhmäessee, jossa tarkastellaan metsäkirjallisuuskeskustelujen, luettavaksi ohjeistetun oheiskirjallisuuden ja omien pohdintojen sekä mahdollisten esimerkkien pohjalta metsiä, metsäsuhteita ja niiden murrosta yhteiskunnassa. Essee palautetaan viimeistään lukuvuoden 2026–2027 loppuun mennessä sähköpostitse Sanna Karkulehdolle (sanna.karkulehto@jyu.fi).
Tutustu keskustelusarjan järjestäviin tutkimushankkeisiin ja niiden tutkijoihin:
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO:
Kynä, jolla kirjoitan, on kaadettu puu – Kotimaisen nykykirjallisuuden tuottama tieto metsistä ja metsäsuhteista osana metsäkulttuurista kestävyysmurrosta /
https://metsakirjallisuus.net/ TURUN YLIOPISTO:
Ei metsää puilta. Metsän muuttuvat merkitykset suomalaisen metsätalouden murrosajan kaunokirjallisuudessa (2025–2028) | Ei metsää puilta /
https://sites.utu.fi/eimetsaapuilta/ Keskustelusarjalla on myös oma FB-sivu: (5) Kirjallisuus ja metsät -keskustelusarja | Facebook /
https://www.facebook.com/events/899398029685153/899398043018485/?acontext=%7B%22event_action_history%22%3A[%7B%22surface%22%3A%22home%22%7D%2C%7B%22mechanism%22%3A%22search_results%22%2C%22surface%22%3A%22search%22%7D]%2C%22ref_notif_type%22%3Anull%7D Keskustelusarjaa koskeviin kysymyksiin vastaa Sanna Karkulehto, sanna.karkulehto@jyu.fi.
Opintosuorituksen arviointiperusteet:
5: Esseen (myöh. kirjoitelma) aihe on hyvin rajattu ja perusteltu, tavoitteenasettelu on selkeästi näkyvissä. Työ osoittaa huolellista perehtymistä aiheeseen, joka ilmenee useiden näkökulmien esiin tuomisena ja kommentoimisena. Opintojaksossa suoritettavaa kirjallisuutta (myöh. lähteitä) on käytetty taitavasti, ja niistä ja omista huomioista muodostuu selkeä synteesi. Lopussa esitetään useita johtopäätöksiä ja näkökulmia pystytään soveltamaan myös laajempaan kontekstiin. Muu mahdollisesti käytetty lähdekirjallisuus on tieteellisesti validia ja koostuu sekä suomenkielisistä että vieraskielisistä julkaisuista. Teksti on erinomaista ja elävää asiatekstiä, työn kieliasu on viimeistelty, lähteisiin viitataan asianmukaisesti ja lähdeluettelo on virheetön.
4: Kirjoitelman aihe on rajattu hyvin ja tavoitteenasettelu on selkeästi näkyvissä. Työ osoittaa aiheen keskeisten näkökulmien hyvää hallintaa, joka ilmenee lähteiden sujuvassa käytössä: lähteet keskustelevat keskenään ja niitä myös kommentoidaan asiallisesti. Lopussa esitetään johtopäätöksiä ja esimerkiksi jatkotutkimusehdotuksia tai heränneitä kysymyksiä. Muu mahdollisesti käytetty lähdekirjallisuus on tieteellisesti validia, joukossa voi olla myös vieraskielisiä julkaisuja. Teksti on erinomaista asiatekstiä, työn kieliasu on viimeistelty, lähteisiin viitataan asianmukaisesti ja lähdeluettelo on pääsääntöisesti virheetön.
3: Kirjoitelmassa aihe ja tavoitteet on rajattu selkeästi. Tekstissä esitetään pari näkökulmaa, ja lähteet keskustelevat keskenään. Argumentointi perustuu lähdekirjallisuuteen, ei mielipiteisiin. Lopussa esitetään ainakin yksi johtopäätös, joka on enemmän kuin aineistosta referoitu ajatus. Muut mahdollisesti käytetyt lähteet ovat valideja suomenkielisiä lähteitä. Lähdeviittaustekniikka on hyvin hallussa, vaikka merkintätavoissa voi esiintyä pientä lipsuntaa. Teksti on hyvää suomenkielistä asiatekstiä, työn kieliasu on moitteeton ja lähdeluettelo on pääsääntöisesti kunnossa.
2. Kirjoitelman aihe, tavoitteenasettelu ja rakenne olisivat kaivanneet selkeämpää rajausta. Työ on sisällöllisesti suppea. Lähteisiin viittaamisessa esiintyy puutteita. Lähteet eivät keskustele keskenään, vaan niitä referoidaan listaamalla. Argumentoinnissa lipsutaan satunnaisesti mielipiteiden esittämiseen. Näkökulmista ei esitetä synteesiä tai tehdä johtopäätöksiä. Tekstissä esiintyy epäselvyyksiä tai rakenne on paikoitellen sekava. Kieliasu ei ole täysin viimeistelty tai tekstissä esiintyy satunnaisia kielioppivirheitä, lähdeluettelo voi olla puutteellinen tai puuttua kokonaan.
1: Kirjoitelman rakenne on sekava tai aiheen rajauksessa esiintyy ongelmia, esimerkiksi selkeää näkökulmaa ei esitetä lainkaan. Työ on sisällöllisesti suppea. Lähteitä on käytetty, mutta lähdeviittaustekniikassa esiintyy huomattavia puutteita. Argumentointi perustuu lähinnä omakohtaisiin kokemuksiin tai mielipiteisiin. Työ sisältää asiavirheitä tai väärinymmärryksiä. Tekstin kieliasu on viimeistelemätön, vaikeaselkoinen tai ei kieliopillisesti täysin täytä asiatekstille asetettuja vaatimuksia. Lähdeluettelo on puutteellinen tai puuttuu kokonaan.