KIRA5004 Violence and Culture (5 cr)

Suomeksi
Essee/opintopäiväkirja.
Ohjeita esseesuorittamiseen esim. https://r.jyu.fi/mutku-essee Esseesuorituksessa tavoitteena on tarkastella väkivallan esitysten ilmenemistä taiteen ja kulttuurin teksteissä sekä kuvastoissa ja vastata kysymykseen, miten väkivaltaa ja väkivallan esityksiä sekä niiden kulttuurisia merkityksiä voidaan tutkia ja analysoida etenkin sukupuolentutkimuksen näkökulmasta. Esseessä voi käsitellä aihetta laajasti analysoiden tai keskittyä käsittelemään jotain yksittäistä aihetta tai ilmiötä. Tutkimuskirjallisuutta on mahdollista soveltaa myös omavalintaisen aiheen tai kohteen tarkasteluun. Essee otsikoidaan itse. Esseen/oppimispäiväkirjan kokonaismitta lähdeluetteloineen on 5 opintopisteen suorituksessa noin 15–20 liuskaa. Esseet palautetaan kurssin Moodle-alueelle.

Ohjeita oppimispäiväkirjan tekoon esim. https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/opiskelu/ohjeita/oppimispaivakirja/oppimispaivakirja, jolloin ohjeita sovelletaan opintojaksolla suoritettavan kirjallisuuden tarkasteluun.

Tentittävä/esseenä/oppimispäiväkirjana suoritettava kirjallisuus:
Karkulehto & Rossi (toim.) (2017): Sukupuoli ja väkivalta - lukemisen etiikkaa ja politiikkaa. Saatavilla verkossa https://oa.finlit.fi/site/books/10.21435/skst.1431/
Mäntymäki (toim.) (2015): Uhri, demoni vai harhainen hullu? Väkivaltainen nainen populaarikulttuurissa. Saatavilla verkossa http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-583-1.pdf

Esseen/oppimispäiväkirjan arviointiperusteet:
5: Esseen tai oppimispäiväkirjan (myöh. kirjoitelma) aihe on hyvin rajattu ja perusteltu, tavoitteenasettelu on selkeästi näkyvissä. Työ osoittaa huolellista perehtymistä aiheeseen, joka ilmenee useiden näkökulmien esiin tuomisena ja kommentoimisena. Opintojaksossa suoritettavaa kirjallisuutta (myöh. lähteitä) on käytetty taitavasti, ja niistä ja omista huomioista muodostuu selkeä synteesi. Lopussa esitetään useita johtopäätöksiä ja näkökulmia pystytään soveltamaan myös laajempaan kontekstiin. Muu mahdollisesti käytetty lähdekirjallisuus on tieteellisesti validia ja koostuu sekä suomenkielisistä että vieraskielisistä julkaisuista. Teksti on erinomaista ja elävää asiatekstiä, työn kieliasu on viimeistelty, lähteisiin viitataan asianmukaisesti ja lähdeluettelo on virheetön.

4: Kirjoitelman aihe on rajattu hyvin ja tavoitteenasettelu on selkeästi näkyvissä. Työ osoittaa aiheen keskeisten näkökulmien hyvää hallintaa, joka ilmenee lähteiden sujuvassa käytössä: lähteet keskustelevat keskenään ja niitä myös kommentoidaan asiallisesti. Lopussa esitetään johtopäätöksiä ja esimerkiksi jatkotutkimusehdotuksia tai heränneitä kysymyksiä. Muu mahdollisesti käytetty lähdekirjallisuus on tieteellisesti validia, joukossa voi olla myös vieraskielisiä julkaisuja. Teksti on erinomaista asiatekstiä, työn kieliasu on viimeistelty, lähteisiin viitataan asianmukaisesti ja lähdeluettelo on pääsääntöisesti virheetön.

3: Kirjoitelmassa aihe ja tavoitteet on rajattu selkeästi. Tekstissä esitetään pari näkökulmaa, ja lähteet keskustelevat keskenään. Argumentointi perustuu lähdekirjallisuuteen, ei mielipiteisiin. Lopussa esitetään ainakin yksi johtopäätös, joka on enemmän kuin aineistosta referoitu ajatus. Muut mahdollisesti käytetyt lähteet ovat valideja suomenkielisiä lähteitä. Lähdeviittaustekniikka on hyvin hallussa, vaikka merkintätavoissa voi esiintyä pientä lipsuntaa. Teksti on hyvää suomenkielistä asiatekstiä, työn kieliasu on moitteeton ja lähdeluettelo on pääsääntöisesti kunnossa.

2. Kirjoitelman aihe, tavoitteenasettelu ja rakenne olisivat kaivanneet selkeämpää rajausta. Työ on sisällöllisesti suppea. Lähteisiin viittaamisessa esiintyy puutteita. Lähteet eivät keskustele keskenään, vaan niitä referoidaan listaamalla. Argumentoinnissa lipsutaan satunnaisesti mielipiteiden esittämiseen. Näkökulmista ei esitetä synteesiä tai tehdä johtopäätöksiä. Tekstissä esiintyy epäselvyyksiä tai rakenne on paikoitellen sekava. Kieliasu ei ole täysin viimeistelty tai tekstissä esiintyy satunnaisia kielioppivirheitä, lähdeluettelo voi olla puutteellinen tai puuttua kokonaan.

1: Kirjoitelman rakenne on sekava tai aiheen rajauksessa esiintyy ongelmia, esimerkiksi selkeää näkökulmaa ei esitetä lainkaan. Työ on sisällöllisesti suppea. Lähteitä on käytetty, mutta lähdeviittaustekniikassa esiintyy huomattavia puutteita. Argumentointi perustuu lähinnä omakohtaisiin kokemuksiin tai mielipiteisiin. Työ sisältää asiavirheitä tai väärinymmärryksiä. Tekstin kieliasu on viimeistelemätön, vaikeaselkoinen tai ei kieliopillisesti täysin täytä asiatekstille asetettuja vaatimuksia. Lähdeluettelo on puutteellinen tai puuttuu kokonaan.

Suomeksi
Essee/opintopäiväkirja.
Ohjeita esseesuorittamiseen esim. https://r.jyu.fi/mutku-essee Esseesuorituksessa tavoitteena on tarkastella väkivallan esitysten ilmenemistä taiteen ja kulttuurin teksteissä sekä kuvastoissa ja vastata kysymykseen, miten väkivaltaa ja väkivallan esityksiä sekä niiden kulttuurisia merkityksiä voidaan tutkia ja analysoida etenkin sukupuolentutkimuksen näkökulmasta. Esseessä voi käsitellä aihetta laajasti analysoiden tai keskittyä käsittelemään jotain yksittäistä aihetta tai ilmiötä. Tutkimuskirjallisuutta on mahdollista soveltaa myös omavalintaisen aiheen tai kohteen tarkasteluun. Essee otsikoidaan itse. Esseen/oppimispäiväkirjan kokonaismitta lähdeluetteloineen on 5 opintopisteen suorituksessa noin 15–20 liuskaa. Esseet palautetaan kurssin Moodle-alueelle.

Ohjeita oppimispäiväkirjan tekoon esim. https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/opiskelu/ohjeita/oppimispaivakirja/oppimispaivakirja, jolloin ohjeita sovelletaan opintojaksolla suoritettavan kirjallisuuden tarkasteluun.

Tentittävä/esseenä/oppimispäiväkirjana suoritettava kirjallisuus:
Karkulehto & Rossi (toim.) (2017): Sukupuoli ja väkivalta - lukemisen etiikkaa ja politiikkaa. Saatavilla verkossa https://oa.finlit.fi/site/books/10.21435/skst.1431/
Mäntymäki (toim.) (2015): Uhri, demoni vai harhainen hullu? Väkivaltainen nainen populaarikulttuurissa. Saatavilla verkossa http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-583-1.pdf

Esseen/oppimispäiväkirjan arviointiperusteet:
5: Esseen tai oppimispäiväkirjan (myöh. kirjoitelma) aihe on hyvin rajattu ja perusteltu, tavoitteenasettelu on selkeästi näkyvissä. Työ osoittaa huolellista perehtymistä aiheeseen, joka ilmenee useiden näkökulmien esiin tuomisena ja kommentoimisena. Opintojaksossa suoritettavaa kirjallisuutta (myöh. lähteitä) on käytetty taitavasti, ja niistä ja omista huomioista muodostuu selkeä synteesi. Lopussa esitetään useita johtopäätöksiä ja näkökulmia pystytään soveltamaan myös laajempaan kontekstiin. Muu mahdollisesti käytetty lähdekirjallisuus on tieteellisesti validia ja koostuu sekä suomenkielisistä että vieraskielisistä julkaisuista. Teksti on erinomaista ja elävää asiatekstiä, työn kieliasu on viimeistelty, lähteisiin viitataan asianmukaisesti ja lähdeluettelo on virheetön.

4: Kirjoitelman aihe on rajattu hyvin ja tavoitteenasettelu on selkeästi näkyvissä. Työ osoittaa aiheen keskeisten näkökulmien hyvää hallintaa, joka ilmenee lähteiden sujuvassa käytössä: lähteet keskustelevat keskenään ja niitä myös kommentoidaan asiallisesti. Lopussa esitetään johtopäätöksiä ja esimerkiksi jatkotutkimusehdotuksia tai heränneitä kysymyksiä. Muu mahdollisesti käytetty lähdekirjallisuus on tieteellisesti validia, joukossa voi olla myös vieraskielisiä julkaisuja. Teksti on erinomaista asiatekstiä, työn kieliasu on viimeistelty, lähteisiin viitataan asianmukaisesti ja lähdeluettelo on pääsääntöisesti virheetön.

3: Kirjoitelmassa aihe ja tavoitteet on rajattu selkeästi. Tekstissä esitetään pari näkökulmaa, ja lähteet keskustelevat keskenään. Argumentointi perustuu lähdekirjallisuuteen, ei mielipiteisiin. Lopussa esitetään ainakin yksi johtopäätös, joka on enemmän kuin aineistosta referoitu ajatus. Muut mahdollisesti käytetyt lähteet ovat valideja suomenkielisiä lähteitä. Lähdeviittaustekniikka on hyvin hallussa, vaikka merkintätavoissa voi esiintyä pientä lipsuntaa. Teksti on hyvää suomenkielistä asiatekstiä, työn kieliasu on moitteeton ja lähdeluettelo on pääsääntöisesti kunnossa.

2. Kirjoitelman aihe, tavoitteenasettelu ja rakenne olisivat kaivanneet selkeämpää rajausta. Työ on sisällöllisesti suppea. Lähteisiin viittaamisessa esiintyy puutteita. Lähteet eivät keskustele keskenään, vaan niitä referoidaan listaamalla. Argumentoinnissa lipsutaan satunnaisesti mielipiteiden esittämiseen. Näkökulmista ei esitetä synteesiä tai tehdä johtopäätöksiä. Tekstissä esiintyy epäselvyyksiä tai rakenne on paikoitellen sekava. Kieliasu ei ole täysin viimeistelty tai tekstissä esiintyy satunnaisia kielioppivirheitä, lähdeluettelo voi olla puutteellinen tai puuttua kokonaan.

1: Kirjoitelman rakenne on sekava tai aiheen rajauksessa esiintyy ongelmia, esimerkiksi selkeää näkökulmaa ei esitetä lainkaan. Työ on sisällöllisesti suppea. Lähteitä on käytetty, mutta lähdeviittaustekniikassa esiintyy huomattavia puutteita. Argumentointi perustuu lähinnä omakohtaisiin kokemuksiin tai mielipiteisiin. Työ sisältää asiavirheitä tai väärinymmärryksiä. Tekstin kieliasu on viimeistelemätön, vaikeaselkoinen tai ei kieliopillisesti täysin täytä asiatekstille asetettuja vaatimuksia. Lähdeluettelo on puutteellinen tai puuttuu kokonaan.

EXAM-tentin arviointikriteerit

5: Tenttivastauksen rakenne on erittäin selkeä ja johdonmukaisesti jäsennelty. Vastaus osoittaa hyvin huolellista perehtymistä aiheeseen, joka ilmenee useiden näkökulmien esiin tuomisena ja kommentoimisena sekä kriittisenä pohdintana. Opintojaksossa suoritettavaa kirjallisuutta on käytetty monipuolisesti, ja siitä ja omista huomioista muodostuu selkeä synteesi, joka ilmentää erinomaista ymmärrystä asioiden välisistä suhteista. Vastauksessa esitetään useita johtopäätöksiä ja näkökulmia sovelletaan myös laajempaan kontekstiin. Käsitteiden käyttö on monipuolista ja virheetöntä. Vastaus on tyyliltään erinomaista asiatekstiä, ja vastauksen kieliasu on viimeistelty.

4: Tenttivastauksen rakenne on selkeä ja johdonmukaisesti jäsennelty. Vastaus osoittaa huolellista perehtymistä aiheeseen ja keskeisten näkökulmien kiitettävää hallintaa, joka ilmenee kurssikirjallisuuden sujuvassa käytössä: lähteet keskustelevat keskenään ja niitä myös reflektoidaan ja kommentoidaan kattavasti ja monipuolisesti. Vastauksessa esitetään johtopäätöksiä ja esimerkiksi heränneitä kysymyksiä. Käsitteiden käyttö on perusteltua ja virheetöntä. Vastaus on tyyliltään erittäin hyvää asiatekstiä ja kieliasultaan viimeistelty.

3: Tenttivastauksen rakenne on selkeä. Vastauksessa esitetään näkökulmia, jotka keskustelevat keskenään. Argumentointi perustuu kurssikirjallisuuteen, ei mielipiteisiin. Vastauksessa esitetään ainakin yksi johtopäätös, joka on enemmän kuin aineistosta referoitu ajatus. Käsitteiden käyttö on perusteltua ja pääosin virheetöntä. Vastaus on tyyliltään hyvää asiatekstiä ja kieliasultaan pääosin moitteeton.

2: Tenttivastauksen rakenne ja etenemisjärjestys olisivat kaivanneet selkeyttämistä. Vastaus on sisällöllisesti suppea ja/tai pinnallinen ja voi vastata osittain ohi tenttikysymyksen. Argumentoinnissa voidaan lipsua satunnaisesti mielipiteiden esittämiseen. Näkökulmista ei esitetä synteesiä tai tehdä johtopäätöksiä. Vastauksessa saattaa esiintyä epäselvyyksiä, tai kurssikirjallisuutta käytetään epäjohdonmukaisesti. Käsitteiden käyttö on paikoin ontuvaa. Kieliasu ei ole täysin viimeistelty, tai tekstissä esiintyy kielioppivirheitä. Vastaus voi jäädä selkeästi suosituspituutta lyhyemmäksi.

1: Tenttivastauksen rakenne on epäjohdonmukainen ja jäsentymätön. Vastaus on sisällöllisesti suppea ja vastaa mahdollisesti ohi tenttikysymyksen. Argumentointi perustuu lähinnä omakohtaisiin kokemuksiin tai mielipiteisiin. Vastaus sisältää asiavirheitä tai väärinymmärryksiä. Käsitteiden käyttö on olematonta tai ontuvaa. Vastauksen rakenne ja kieliasu ovat viimeistelemättömiä tai vaikeaselkoisia. Vastaus jää selkeästi suosituspituutta lyhyemmäksi.

0 (hylätty): Tenttivastaus ei täytä mitään edellä asetetuista kriteereistä. Vastaus on sisällöllisesti hyvin niukka eikä vastaa tenttikysymykseen. Vastaus sisältää huomattavia asiavirheitä tai epäolennaisuuksia, eikä se osoita tenttijän hallitsevan opintojakson kirjallisuutta eikä oppimistavoitteita.

EXAM-tentin arviointikriteerit

5: Tenttivastauksen rakenne on erittäin selkeä ja johdonmukaisesti jäsennelty. Vastaus osoittaa hyvin huolellista perehtymistä aiheeseen, joka ilmenee useiden näkökulmien esiin tuomisena ja kommentoimisena sekä kriittisenä pohdintana. Opintojaksossa suoritettavaa kirjallisuutta on käytetty monipuolisesti, ja siitä ja omista huomioista muodostuu selkeä synteesi, joka ilmentää erinomaista ymmärrystä asioiden välisistä suhteista. Vastauksessa esitetään useita johtopäätöksiä ja näkökulmia sovelletaan myös laajempaan kontekstiin. Käsitteiden käyttö on monipuolista ja virheetöntä. Vastaus on tyyliltään erinomaista asiatekstiä, ja vastauksen kieliasu on viimeistelty.

4: Tenttivastauksen rakenne on selkeä ja johdonmukaisesti jäsennelty. Vastaus osoittaa huolellista perehtymistä aiheeseen ja keskeisten näkökulmien kiitettävää hallintaa, joka ilmenee kurssikirjallisuuden sujuvassa käytössä: lähteet keskustelevat keskenään ja niitä myös reflektoidaan ja kommentoidaan kattavasti ja monipuolisesti. Vastauksessa esitetään johtopäätöksiä ja esimerkiksi heränneitä kysymyksiä. Käsitteiden käyttö on perusteltua ja virheetöntä. Vastaus on tyyliltään erittäin hyvää asiatekstiä ja kieliasultaan viimeistelty.

3: Tenttivastauksen rakenne on selkeä. Vastauksessa esitetään näkökulmia, jotka keskustelevat keskenään. Argumentointi perustuu kurssikirjallisuuteen, ei mielipiteisiin. Vastauksessa esitetään ainakin yksi johtopäätös, joka on enemmän kuin aineistosta referoitu ajatus. Käsitteiden käyttö on perusteltua ja pääosin virheetöntä. Vastaus on tyyliltään hyvää asiatekstiä ja kieliasultaan pääosin moitteeton.

2: Tenttivastauksen rakenne ja etenemisjärjestys olisivat kaivanneet selkeyttämistä. Vastaus on sisällöllisesti suppea ja/tai pinnallinen ja voi vastata osittain ohi tenttikysymyksen. Argumentoinnissa voidaan lipsua satunnaisesti mielipiteiden esittämiseen. Näkökulmista ei esitetä synteesiä tai tehdä johtopäätöksiä. Vastauksessa saattaa esiintyä epäselvyyksiä, tai kurssikirjallisuutta käytetään epäjohdonmukaisesti. Käsitteiden käyttö on paikoin ontuvaa. Kieliasu ei ole täysin viimeistelty, tai tekstissä esiintyy kielioppivirheitä. Vastaus voi jäädä selkeästi suosituspituutta lyhyemmäksi.

1: Tenttivastauksen rakenne on epäjohdonmukainen ja jäsentymätön. Vastaus on sisällöllisesti suppea ja vastaa mahdollisesti ohi tenttikysymyksen. Argumentointi perustuu lähinnä omakohtaisiin kokemuksiin tai mielipiteisiin. Vastaus sisältää asiavirheitä tai väärinymmärryksiä. Käsitteiden käyttö on olematonta tai ontuvaa. Vastauksen rakenne ja kieliasu ovat viimeistelemättömiä tai vaikeaselkoisia. Vastaus jää selkeästi suosituspituutta lyhyemmäksi.

0 (hylätty): Tenttivastaus ei täytä mitään edellä asetetuista kriteereistä. Vastaus on sisällöllisesti hyvin niukka eikä vastaa tenttikysymykseen. Vastaus sisältää huomattavia asiavirheitä tai epäolennaisuuksia, eikä se osoita tenttijän hallitsevan opintojakson kirjallisuutta eikä oppimistavoitteita.