POLM4002 Politiikantutkimuksen erityiskysymyksiä 2 (5 op)

Avaa opintojakson esite Sisussa

Opinnon taso:

Syventävät opinnot

Arviointiasteikko:

0-5

Suorituskieli:

englanti, suomi

Vastuuorganisaatio:

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

Opetussuunnitelmakaudet:

2020-2021, 2021-2022, 2022-2023

Avainteksti

Mahdollinen tutkijan järjestämä erikoiskurssi.

Kuvaus

Kurssilla tarkastellaan poliittisen ajattelun ja toiminnan tapoja sekä erilaisten politiikka-alueiden erikoisluonnetta.

Osaamistavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee politiikantutkimuksen erityiskysymyksiä Eurooppa-politiikkaan liittyen.

Oppimateriaalit

Kontaktiopetuksen materiaali ilmoitetaan kurssilla.

Alla olevassa luettelossa on kokoelma kirjastossa olevia käyttökelpoisia kirjoja tutkimusalalta, joita voidaan opetuksessa käyttää. Ne ovat myös tarpeellisia niin tutkijoille kuin gradun ja kandintöiden tekijöillekin.

Kirjallisuus

Schmidt-Gleim, M. & Wiesner, C. (toim.): Meanings of Europe. 978-0-41585-706-2 978-0-20379-563-7 (e-book)
Rosamond, B.: Theories of European Integration. 0-312-23119-9 0-312-23120-2 0-333-64716-5 0-333-64717-3
Smith, A. (toim.): Politics and the European Commission. 978-0-415-32407-6 978-0-415-42972-6 978-0-203-35688-3 (e-book)
Kauppi, N.: Democracy, Social Resources and Political Power in the European Union. 978-0-7190-7058-7 978-0-7190-7059-4
Kauppi, N. (toim.): A Political Sociology of Transnational Europe. 978-1-907301-34-6
Ross, G.: Jacques Delors and European integration. 0-7456-1246-6 0-7456-1247-4 978-0-7456-1247-8

Suoritustavat

Tapa 1

Kuvaus:

Kontaktiopetus kirjallisine tehtävineen, ei vuosittain.

Arviointiperusteet:

Suoritukset arvioidaan sen perusteella miten hyvin opiskelijat hallitsevat opetuksen ja kirjallisuuden sisällöt, mikä osoitetaan osoittamalla kykyä argumenttien kriittiseen tarkasteluun sekä kykyyn soveltaa teoreettisia käsitteitä poliittisiin kysymyksiin.

Valitaan kaikki merkityt osat

Suoritustapojen osat

Osallistuminen opetukseen (5 op)

Tyyppi:

Osallistuminen opetukseen

Arviointiasteikko:

0-5

Suorituskieli:

englanti, suomi

Opetus

27.10.–25.11.2020 Luento-opetus, ”Politiikka parlamentaarisena käsitteenä” Bundestagissa 1949-2017 ja muissa parlamenteissa 2. maailmansodan jälkeen

Ilmoittautumisaika:

1.8.2020 1.00–20.10.2020 23.59 (jälki-ilmoittautuminen 27.10.2020 23.59 asti)

Tyyppi:

Luento-opetus

Suorituskieli:

englanti

Vastuuorganisaatio:

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

Lisätietoja:

Olen tutkinut politiikan käsitteen historiaa 1980-luvun alusta lähtien länsieurooppalaisilla kielialueilla etenkin 1800-luvun lopulta alkavana ajanjaksona. Tarkoituksena on ollut sekä esittää historiallinen tulkinta että analyyttinen typologia politiikan käsitteen tutkimukseen. Nämä näkemykset on yhdistetty teoksessa The Struggle with Time. A Conceptual History of ‘Politics’ as an Activity (LIT Verlag 2006, 2. painos uudella johdannolla 2014 – e-kirja saatavissa). Politiikan aspektien typologian ohjelmallinen esitys sisältyy artikkeliin ”Four Times of Politics” (Alternatives 28: 2, 2003, 171-186) ja jonka varhaisempaa versiota on käytetty ”Politiikka”-artikkelissani teoksessa Matti Hyvärinen ym. toim. Käsitteet liikkeessä, Vastapaino 2003.

Parlamenttidebattien digitalisointi tarjoaa myös uuden, lähempänä poliittista käytäntöä olevan näkökulman sekä politiikkapuheen moninaisuuteen että käsitteen historiaan. Olen tutkinut tältä kannalta Saksan liittotasavallan Bundestagin täysistuntodebatteja niiden alusta (18 vaalikauden ajan syyskuusta 1949 syyskuuhun 2017) käyttäen typologiaani politiikan neljästä aspektista. Testaan käsikirjoituksen luonnosversiota, jota olen työstämässä edelleen. Työstämisen yksi versio on tämä luentosarja, jossa otan myös esimerkkejä Eduskunnasta ja muista parlamenteista.

Työn kuluessa esiin on noussut muutamia uusia teemoja. 1) Parlamentissa kaikki kysymykset ovat ”poliittisia”; 2) Parlamentaarisessa debatissa puhuminen politiikasta on puheteko tai retorinen siirto, jollaisena se on osa politiikkaa toimintana aivan toisella tavalla kuin akateeminen tai muu debatista etäämpänä oleva kielenkäyttö; 3) Kun parlamentaarikot tietävät nämä seikat, heidän polit-sanaston käytöllään voi olettaa olevan aina poliittista merkitystä, tarkoitettua tai tarkoittamatonta; 4) Polit-sanaston parlamentaarisessa käytössä voi erottaa harmittomalta tuntuvan rutiinikäytön ja käsitettä problematisoivan tai erittelevän käytön. Tutkijan ensisijainen mielenkiinto on tematisoivassa ja omintakeisessa käytössä, mutta se edellyttää sekä tulkintaa siitä mikä on rutiinikäyttöä että arviota siltä millaisesta puheteosta kulloinkin on kysymys.

Kun polit-sanaston käytetään lähes jokaisessa Bundestagin debatissa, tarvitaan sekä analyyttisen välineistö että hakuohjelman taitavaa käyttöä. Politiikkatypologiaa (englanniksi politicisation, polity, politicking, polity) käytettäessä voi olettaa, että tietyillä sanoilla voi korostaa eri aspekteja, erityisesti kielissä kuten saksassa ja suomessa, joissa on runsaasti yhdyssanoja. Erikseen kirjoitetut ilmaukset vaativat analyyttistä mielikuvitusta sanastohauissa. Luentosarja nojaa käsikirjoituksen tiivistettyyn kappalejakoon ja se esittää tulkinnan käsitteen muutoksista ja sen yhteyksistä muutoksiin Saksan liittotasavallan politiikkaan analysoidun 68 vuoden aikana.

Sähköposti: kari.i.palonen@jyu.fi