KIRS1101 Theories and Methods of Literary Research (5–20 cr)

SISÄLTÖ JA MENETELMÄT
Freudin mukaan kirjailijat olivat löytäneet tiedostamattoman psyykkisen todellisuuden kauan ennen häntä; se, mitä hän keksi, oli menetelmä tiedostamattoman tutkimiseksi. Viimeistään 1970-luvulta lähtien psykoanalyyttisessa kirjallisuudentutkimuksessa on painotettu herkkyyttä tekstuaalista tiedostamatonta ja kirjallisuudessa kuultavaa ääntä kohtaan lukijan ja tekstin välisessä elävässä vuorovaikutussuhteessa. Psykoanalyyttinen tilanne on ajateltu mallina kirjallisuuden lukemiselle ja tulkitsemiselle, ja toisaalta kirjallisuus on nähty psykoanalyysin omana tiedostamattomana.

Psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen kurssilla opetetaan psykoanalyysin keskeisten käsitteiden (mm. transferenssi eli tunteensiirto, defenssi, potentiaalinen tila, primaarinarsismi ja projektiivinen identifikaatio) merkitystä kirjallisuudentutkimukselle. Esimerkkitekstejä analysoimalla tutkitaan, miten ne ilmenevät sekä kirjallisuuden teemoina että lukijan ja tekstin välillä vaikuttavina ilmiöinä. Kirjallisuutta tarkastellaan yhtäältä psykoanalyysin kautta: Millaista tietoa kirjallisuudesta saadaan psykoanalyyttisin menetelmin? Miten lukijan tunnetodellisuutta käytetään tekstin tulkinnan apuna? Mitä tekstin tyylin siirtymät ja tekstin itsetiedostavat hetket saavat aikaan psykoanalyyttisista näkökulmista?

Toisaalta kurssilla tarkastellaan psykoanalyysia kirjallisuuden kautta: Miten Freudin käsite ”unityö” liittyy metaforaan ja metonymiaan? Mikä tekee tulkinnasta psykoanalyyttisen, ja mikä on psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen perimmäinen arvo? Entä millaista kritiikkiä psykoanalyyttista kirjallisuudentutkimusta kohtaan on esitetty? Tärkeimpiä käsiteltäviä teoreetikkoja ovat Sigmund Freud, Melanie Klein, Jacques Lacan, Julia Kristeva, Donald Winnicott, Norman Holland, Murray Schwartz, Shoshana Felman, Peter Brooks ja Thomas Ogden.

TAVOITTEET
Kurssilla muodostuu kuva psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen historiallisesta vaihtelusta ja konteksteista, menetelmistä ja sitä kohtaan esitetystä keskeisestä kritiikistä (psykoanalyysin soveltamisen ongelma) ja ennakkoluuloista (kysymys psykoanalyysista kirjallisuuden redusoijana). Tavoitteena on oppia ymmärtämään lukemisessa, tulkinnassa ja kirjallisuudessa vaikuttavaa tiedostamatonta hyödyntämällä psykoanalyyttisia lukemisen menetelmiä.

Osaamistavoitteet
Paneuduttuaan huolellisesti kaunokirjallisiin ja teoreettisiin teksteihin opiskelija osaa sijoittaa kohtaamiaan tekstejä kokeellisuuden historiaan, arvioida kokeellisuuden keinojen ja kertomuksen teorian suhdetta, ymmärtää kokeellisuuden eri muotojen aseman kertovan fiktion kentällä sekä mukauttaa oppimaansa tuleviin tulkinnan ja teorianmuodostuksen vaatimuksiin.

Opetusmuodot
Intensiivinen lukupiiri- ja praktikum-työskentely: jokainen kurssilainen 1) lukee kaikki vaaditut tekstit; 2) johtaa (yksin tai parinsa kanssa) keskustelua yhden kaunokirjallisen tekstin ja sitä koskevan teorian esittelijänä ja "esilukijana"; 3) osallistuu aktiivisesti kaikkia tekstejä koskevaan keskusteluun; sekä 4) kirjoittaa loppuesseen.

Suoritustavat
Opetusmuodon takia täysi 100 %:n läsnäolo on ihanteellista (poissaoloista on ilmoitettava, ja ne on korvattava erillisellä kirjallisella tehtävällä); velvoitteiden täyttäminen istunnoissa (ks. yllä); loppuesseen kirjoittaminen.

Kurssin työmäärä
Kurssi etenee tiiviillä aikataululla yhden periodin sisällä, joten kurssilaisten on varauduttava vaativahkojen (mutta kiintoisten!) tekstien säännölliseen lukemiseen ja istuntoihin valmistautumiseen.

Kirjallisuus / aineistot
Kaikki vaadittava aineisto jaetaan sähköisessä muodossa.