POLM4002 Special Issues in Political Science 2 (5 cr)
Study level:
Advanced studies
Grading scale:
0-5
Language:
English, Finnish
Responsible organisation:
Department of Social Sciences and Philosophy
Curriculum periods:
2017-2018, 2018-2019, 2019-2020
Description
Sisältö
Kurssilla tarkastellaan poliittisen ajattelun ja toiminnan tapoja sekä erilaisten politiikka-alueiden erikoisluonnetta.
Suoritustavat
Kontaktiopetus ja/tai mahdollinen kirjallinen työ. Suoritustavasta ja suoritettavasta kirjallisuudesta sovitaan yhdessä tentaattorin kanssa.
Arviointiperusteet
Aktiivinen osallistuminen mahdollisille luennoille ja/tai kirjallinen työ
Learning outcomes
Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee politiikantutkimuksen erityiskysymyksiä liittyen esimerkiksi poliittisiin aatteisiin ja kansalaisosallistumiseen sekä Eurooppaan ja Euroopan unioniin.
Completion methods
Method 1
Select all marked parts
Parts of the completion methods
x
Teaching (5 cr)
Type:
Participation in teaching
Grading scale:
0-5
Language:
English, Finnish
Teaching
10/27–11/25/2020 Lectures
Enrolment period:
8/1/2020 1:00 AM–10/20/2020 11:59 PM
Type:
Lectures
Language:
English
Responsible organisation:
Department of Social Sciences and Philosophy
Additional information:
Olen tutkinut politiikan käsitteen historiaa 1980-luvun alusta lähtien länsieurooppalaisilla kielialueilla etenkin 1800-luvun lopulta alkavana ajanjaksona. Tarkoituksena on ollut sekä esittää historiallinen tulkinta että analyyttinen typologia politiikan käsitteen tutkimukseen. Nämä näkemykset on yhdistetty teoksessa The Struggle with Time. A Conceptual History of ‘Politics’ as an Activity (LIT Verlag 2006, 2. painos uudella johdannolla 2014 – e-kirja saatavissa). Politiikan aspektien typologian ohjelmallinen esitys sisältyy artikkeliin ”Four Times of Politics” (Alternatives 28: 2, 2003, 171-186) ja jonka varhaisempaa versiota on käytetty ”Politiikka”-artikkelissani teoksessa Matti Hyvärinen ym. toim. Käsitteet liikkeessä, Vastapaino 2003.
Parlamenttidebattien digitalisointi tarjoaa myös uuden, lähempänä poliittista käytäntöä olevan näkökulman sekä politiikkapuheen moninaisuuteen että käsitteen historiaan. Olen tutkinut tältä kannalta Saksan liittotasavallan Bundestagin täysistuntodebatteja niiden alusta (18 vaalikauden ajan syyskuusta 1949 syyskuuhun 2017) käyttäen typologiaani politiikan neljästä aspektista. Testaan käsikirjoituksen luonnosversiota, jota olen työstämässä edelleen. Työstämisen yksi versio on tämä luentosarja, jossa otan myös esimerkkejä Eduskunnasta ja muista parlamenteista.
Työn kuluessa esiin on noussut muutamia uusia teemoja. 1) Parlamentissa kaikki kysymykset ovat ”poliittisia”; 2) Parlamentaarisessa debatissa puhuminen politiikasta on puheteko tai retorinen siirto, jollaisena se on osa politiikkaa toimintana aivan toisella tavalla kuin akateeminen tai muu debatista etäämpänä oleva kielenkäyttö; 3) Kun parlamentaarikot tietävät nämä seikat, heidän polit-sanaston käytöllään voi olettaa olevan aina poliittista merkitystä, tarkoitettua tai tarkoittamatonta; 4) Polit-sanaston parlamentaarisessa käytössä voi erottaa harmittomalta tuntuvan rutiinikäytön ja käsitettä problematisoivan tai erittelevän käytön. Tutkijan ensisijainen mielenkiinto on tematisoivassa ja omintakeisessa käytössä, mutta se edellyttää sekä tulkintaa siitä mikä on rutiinikäyttöä että arviota siltä millaisesta puheteosta kulloinkin on kysymys.
Kun polit-sanaston käytetään lähes jokaisessa Bundestagin debatissa, tarvitaan sekä analyyttisen välineistö että hakuohjelman taitavaa käyttöä. Politiikkatypologiaa (englanniksi politicisation, polity, politicking, polity) käytettäessä voi olettaa, että tietyillä sanoilla voi korostaa eri aspekteja, erityisesti kielissä kuten saksassa ja suomessa, joissa on runsaasti yhdyssanoja. Erikseen kirjoitetut ilmaukset vaativat analyyttistä mielikuvitusta sanastohauissa. Luentosarja nojaa käsikirjoituksen tiivistettyyn kappalejakoon ja se esittää tulkinnan käsitteen muutoksista ja sen yhteyksistä muutoksiin Saksan liittotasavallan politiikkaan analysoidun 68 vuoden aikana.
Sähköposti: kari.i.palonen@jyu.fi
Parlamenttidebattien digitalisointi tarjoaa myös uuden, lähempänä poliittista käytäntöä olevan näkökulman sekä politiikkapuheen moninaisuuteen että käsitteen historiaan. Olen tutkinut tältä kannalta Saksan liittotasavallan Bundestagin täysistuntodebatteja niiden alusta (18 vaalikauden ajan syyskuusta 1949 syyskuuhun 2017) käyttäen typologiaani politiikan neljästä aspektista. Testaan käsikirjoituksen luonnosversiota, jota olen työstämässä edelleen. Työstämisen yksi versio on tämä luentosarja, jossa otan myös esimerkkejä Eduskunnasta ja muista parlamenteista.
Työn kuluessa esiin on noussut muutamia uusia teemoja. 1) Parlamentissa kaikki kysymykset ovat ”poliittisia”; 2) Parlamentaarisessa debatissa puhuminen politiikasta on puheteko tai retorinen siirto, jollaisena se on osa politiikkaa toimintana aivan toisella tavalla kuin akateeminen tai muu debatista etäämpänä oleva kielenkäyttö; 3) Kun parlamentaarikot tietävät nämä seikat, heidän polit-sanaston käytöllään voi olettaa olevan aina poliittista merkitystä, tarkoitettua tai tarkoittamatonta; 4) Polit-sanaston parlamentaarisessa käytössä voi erottaa harmittomalta tuntuvan rutiinikäytön ja käsitettä problematisoivan tai erittelevän käytön. Tutkijan ensisijainen mielenkiinto on tematisoivassa ja omintakeisessa käytössä, mutta se edellyttää sekä tulkintaa siitä mikä on rutiinikäyttöä että arviota siltä millaisesta puheteosta kulloinkin on kysymys.
Kun polit-sanaston käytetään lähes jokaisessa Bundestagin debatissa, tarvitaan sekä analyyttisen välineistö että hakuohjelman taitavaa käyttöä. Politiikkatypologiaa (englanniksi politicisation, polity, politicking, polity) käytettäessä voi olettaa, että tietyillä sanoilla voi korostaa eri aspekteja, erityisesti kielissä kuten saksassa ja suomessa, joissa on runsaasti yhdyssanoja. Erikseen kirjoitetut ilmaukset vaativat analyyttistä mielikuvitusta sanastohauissa. Luentosarja nojaa käsikirjoituksen tiivistettyyn kappalejakoon ja se esittää tulkinnan käsitteen muutoksista ja sen yhteyksistä muutoksiin Saksan liittotasavallan politiikkaan analysoidun 68 vuoden aikana.
Sähköposti: kari.i.palonen@jyu.fi
10/28–11/30/2021 Lectures
Enrolment period:
8/10/2021 1:00 AM–10/21/2021 11:59 PM
Type:
Lectures
Language:
English
Responsible organisation:
Department of Social Sciences and Philosophy
Additional information:
Monitieteinen politiikkaa tarkasteleva kurssi keskittyy itäisen Euroopan ja Keski-Aasian autoritäärisiin johtajiin ja johtajuuteen. Kurssilla korostuvat valtaan, identiteetteihin ja autoritaariseksi populismiksi kutsuttuun ilmiöön liittyvät kysymykset, joita tarkastellaan valtio-opin, kansainvälisen politiikan ja historian näkökulmista.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maiden erityispiirteitä ja niiden ajankohtaisia ongelmia. Kurssi pohjautuu lehtori ja Kosmopolis-lehden päätoimittaja Heino Nyyssösen Turun yliopistossa kevätlukukaudella 2020 pitämälle ”Itäinen Eurooppa – autoritarismista autoritarismiin?” -luentosarjalle, joka keskittyi historialliseen kaareen maailmansotien välisestä ajasta nykypäivään. Nyt luentosarja hyödyntää sekä klassikkotutkimusta autoritarismista (esim. Michels, Linz) että uusinta tutkimuskirjallisuutta (esim. Körösényi, Nyyssönen). Fokuksena on niin poliittinen hallinto itäisessä Keski-Euroopassa, erityisesti Puolassa ja Unkarissa, kuin laajemmin entisen Neuvostoliiton Keski-Aasian tasavalloissa – Unkarista Kirgisiaan. Näiden lisäksi sivuamme lyhyesti myös Venäjää, Turkkia ja Israelia.
Nyyssösen (TY) lisäksi opettajana on tietokirjailija, VTL Ari Turunen (HY), joka on tutkinut eri kulttuurien maailmankuvia ja käsityksiä toisista. Le Monde Diplomatiquen Suomen edition päätoimittajana työskentelevä Turunen on kirjoittanut 12 kirjaa, joita on käännetty 11 eri kielelle. Viime aikoina Turunen on erikoistunut erityisesti Keski-Aasian tilanteeseen.
Kurssi on osa VIExpert-verkosto-opintoja.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maiden erityispiirteitä ja niiden ajankohtaisia ongelmia. Kurssi pohjautuu lehtori ja Kosmopolis-lehden päätoimittaja Heino Nyyssösen Turun yliopistossa kevätlukukaudella 2020 pitämälle ”Itäinen Eurooppa – autoritarismista autoritarismiin?” -luentosarjalle, joka keskittyi historialliseen kaareen maailmansotien välisestä ajasta nykypäivään. Nyt luentosarja hyödyntää sekä klassikkotutkimusta autoritarismista (esim. Michels, Linz) että uusinta tutkimuskirjallisuutta (esim. Körösényi, Nyyssönen). Fokuksena on niin poliittinen hallinto itäisessä Keski-Euroopassa, erityisesti Puolassa ja Unkarissa, kuin laajemmin entisen Neuvostoliiton Keski-Aasian tasavalloissa – Unkarista Kirgisiaan. Näiden lisäksi sivuamme lyhyesti myös Venäjää, Turkkia ja Israelia.
Nyyssösen (TY) lisäksi opettajana on tietokirjailija, VTL Ari Turunen (HY), joka on tutkinut eri kulttuurien maailmankuvia ja käsityksiä toisista. Le Monde Diplomatiquen Suomen edition päätoimittajana työskentelevä Turunen on kirjoittanut 12 kirjaa, joita on käännetty 11 eri kielelle. Viime aikoina Turunen on erikoistunut erityisesti Keski-Aasian tilanteeseen.
Kurssi on osa VIExpert-verkosto-opintoja.
9/12–11/30/2022 Lectures
Enrolment period:
8/10/2022 12:00 AM–9/5/2022 11:59 PM
Type:
Lectures
Language:
Finnish
Responsible organisation:
Department of Social Sciences and Philosophy
Additional information:
Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää parlamentarismin historiaa ja ilmiön eri ulottuvuuksia erilaisissa konteksteissa. Opiskelija oppii tarkastelemaan parlamentaarista politiikkaa monipuolisesti erityisesti debatin, representaation ja menettelytapojen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa analysoida erilaisia parlamentaarisia aineistoja.
****
Tämän kurssin voi suorittaa
- POLA2013-jakson tilalla Yfin aineopintoihin (suoritus kirjataan koodilla POLM4002)
- Helan yleisen historian opintojakson tilalla (HISA1001)
Muutoin kurssi sijoittuu tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.
****
Tämän kurssin voi suorittaa
- POLA2013-jakson tilalla Yfin aineopintoihin (suoritus kirjataan koodilla POLM4002)
- Helan yleisen historian opintojakson tilalla (HISA1001)
Muutoin kurssi sijoittuu tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin.
9/4–10/6/2023 Lectures
Enrolment period:
8/15/2023 12:00 AM–8/29/2023 11:59 PM
Type:
Lectures
Language:
Finnish
Responsible organisation:
Department of Social Sciences and Philosophy
Additional information:
Luennot maanantaisin klo 14-16 ja perjantaisin klo 12-14
ma 4.9 Maailma Carl Schmittin Der Nomos der Erden tapaan (Pekka)
pe 8.9 RN2V ja suurvaltain veto-rähinät turvallisuusneuvostossa (Mari)
ma 11.9 Mainen kunnia eli prestiisin politiikkaa (Pekka)
pe 15.9 EU:n identiteetti ja idängeopolitiikka (Valtteri)
ma 18.9 Venäjän identiteetti (Valtteri)
pe 22.9 Euraasian talousunioni (Valtteri)
ma 25.9 Kiinan strategiaa (Pekka)
pe 29.9 Intian strategiaa (Pekka)
ma 2.10 Japanin strategiaa (Pekka)
pe 6.10 Koreoiden strategiaa (Pekka)
Maailmanjärjestelmän 30-vuotisen unipolaarisen Yhdysvaltain hegemonisen aseman murtuessa jännitteet ja sotilaalliset konfliktit maailmassa ovat lisääntymässä. Luentosarja tarkastelee tätä tilannetta erilaisten teoreettisten ajatusmallien ja tapaustutkimusten avulla, ihmetellen mihin olemme menossa. Kurssi on jatkoa saman tutkijaryhmän syksyn 2022 luentosarjalle ”Kansainvälinen yhteisö uuden kylmän sodan aamunkoitossa” (POLS3017/POLM4001), eli sama teema, mutta uudet luennot.
Luennot taltioidaan ja ne ovat nähtävillä Moodlessa kurssin ajan. Tämä sopii myös niille, jotka eivät ehdi tai pääse luentosaliin.
Tiedustelut: Pekka Korhonen pekka.a.korhonen@jyu.fi
HUOM Kurssille voi ilmoittautua vaikka jakso POLM4002 olisi suoritettu jo aiemmin.
Kurssin suoritus voidaan vaihtoehtoisesti kirjata toisella POLM4-koodilla tai koodilla YFIM8004 tai YFIM8005 (Oman opintosuunnan täydentävät opinnot 1 tai 2). Asiasta voi sopia Pekka Korhosen kanssa joko kurssin kuluessa tai sähköpostilla.
Suoritus kelpaa myös moduulin Crisis and Security osan POLS3012 Conflict in World Politics suoritukseksi, jos kyseistä moduulia ei tänä lukuvuonna muuten saa täyteen.
ma 4.9 Maailma Carl Schmittin Der Nomos der Erden tapaan (Pekka)
pe 8.9 RN2V ja suurvaltain veto-rähinät turvallisuusneuvostossa (Mari)
ma 11.9 Mainen kunnia eli prestiisin politiikkaa (Pekka)
pe 15.9 EU:n identiteetti ja idängeopolitiikka (Valtteri)
ma 18.9 Venäjän identiteetti (Valtteri)
pe 22.9 Euraasian talousunioni (Valtteri)
ma 25.9 Kiinan strategiaa (Pekka)
pe 29.9 Intian strategiaa (Pekka)
ma 2.10 Japanin strategiaa (Pekka)
pe 6.10 Koreoiden strategiaa (Pekka)
Maailmanjärjestelmän 30-vuotisen unipolaarisen Yhdysvaltain hegemonisen aseman murtuessa jännitteet ja sotilaalliset konfliktit maailmassa ovat lisääntymässä. Luentosarja tarkastelee tätä tilannetta erilaisten teoreettisten ajatusmallien ja tapaustutkimusten avulla, ihmetellen mihin olemme menossa. Kurssi on jatkoa saman tutkijaryhmän syksyn 2022 luentosarjalle ”Kansainvälinen yhteisö uuden kylmän sodan aamunkoitossa” (POLS3017/POLM4001), eli sama teema, mutta uudet luennot.
Luennot taltioidaan ja ne ovat nähtävillä Moodlessa kurssin ajan. Tämä sopii myös niille, jotka eivät ehdi tai pääse luentosaliin.
Tiedustelut: Pekka Korhonen pekka.a.korhonen@jyu.fi
HUOM Kurssille voi ilmoittautua vaikka jakso POLM4002 olisi suoritettu jo aiemmin.
Kurssin suoritus voidaan vaihtoehtoisesti kirjata toisella POLM4-koodilla tai koodilla YFIM8004 tai YFIM8005 (Oman opintosuunnan täydentävät opinnot 1 tai 2). Asiasta voi sopia Pekka Korhosen kanssa joko kurssin kuluessa tai sähköpostilla.
Suoritus kelpaa myös moduulin Crisis and Security osan POLS3012 Conflict in World Politics suoritukseksi, jos kyseistä moduulia ei tänä lukuvuonna muuten saa täyteen.