Opintojakso suoritetaan Väkivaltatutkimuksen johdantokurssin suorittamisen jälkeen.
Lukuvuonna 2019-2020 jakso suoritetaan joko esseenä/opintopäiväkirjana TAI eTenttinä (eTentistä erillinen toteutus Sisussa)
Essee/opintopäiväkirja.
Ohjeita esseesuorittamiseen esim.
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/opiskelu/ohjeita/essee/essee. Esseesuorituksessa tavoitteena on tarkastella väkivallan esitysten ilmenemistä taiteen ja kulttuurin teksteissä sekä kuvastoissa ja vastata kysymykseen, miten väkivaltaa ja väkivallan esityksiä sekä niiden kulttuurisia merkityksiä voidaan tutkia ja analysoida etenkin sukupuolentutkimuksen näkökulmasta. Esseessä voi käsitellä aihetta laajasti analysoiden tai keskittyä käsittelemään jotain yksittäistä aihetta tai ilmiötä. Tutkimuskirjallisuutta on mahdollista soveltaa myös omavalintaisen aiheen tai kohteen tarkasteluun. Essee otsikoidaan itse. Esseen/oppimispäiväkirjan kokonaismitta lähdeluetteloineen on 5 opintopisteen suorituksessa noin 15–20 liuskaa.
Ohjeita oppimispäiväkirjan tekoon esim.
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/opiskelu/ohjeita/oppimispaivakirja/oppimispaivakirja, jolloin ohjeita sovelletaan opintojaksolla suoritettavan kirjallisuuden tarkasteluun.
Tentittävä/esseenä/oppimispäiväkirjana suoritettava kirjallisuus:
Karkulehto & Rossi (toim.) (2017): Sukupuoli ja väkivalta - lukemisen etiikkaa ja politiikkaa. Saatavilla verkossa
https://oa.finlit.fi/site/books/10.21435/skst.1431/Mäntymäki (toim.) (2015): Uhri, demoni vai harhainen hullu? Väkivaltainen nainen populaarikulttuurissa. Saatavilla verkossa
http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-583-1.pdfEsseen/oppimispäiväkirjan arviointiperusteet:
5: Esseen tai oppimispäiväkirjan (myöh. kirjoitelma) aihe on hyvin rajattu ja perusteltu, tavoitteenasettelu on selkeästi näkyvissä. Työ osoittaa huolellista perehtymistä aiheeseen, joka ilmenee useiden näkökulmien esiin tuomisena ja kommentoimisena. Opintojaksossa suoritettavaa kirjallisuutta (myöh. lähteitä) on käytetty taitavasti, ja niistä ja omista huomioista muodostuu selkeä synteesi. Lopussa esitetään useita johtopäätöksiä ja näkökulmia pystytään soveltamaan myös laajempaan kontekstiin. Muu mahdollisesti käytetty lähdekirjallisuus on tieteellisesti validia ja koostuu sekä suomenkielisistä että vieraskielisistä julkaisuista. Teksti on erinomaista ja elävää asiatekstiä, työn kieliasu on viimeistelty, lähteisiin viitataan asianmukaisesti ja lähdeluettelo on virheetön.
4: Kirjoitelman aihe on rajattu hyvin ja tavoitteenasettelu on selkeästi näkyvissä. Työ osoittaa aiheen keskeisten näkökulmien hyvää hallintaa, joka ilmenee lähteiden sujuvassa käytössä: lähteet keskustelevat keskenään ja niitä myös kommentoidaan asiallisesti. Lopussa esitetään johtopäätöksiä ja esimerkiksi jatkotutkimusehdotuksia tai heränneitä kysymyksiä. Muu mahdollisesti käytetty lähdekirjallisuus on tieteellisesti validia, joukossa voi olla myös vieraskielisiä julkaisuja. Teksti on erinomaista asiatekstiä, työn kieliasu on viimeistelty, lähteisiin viitataan asianmukaisesti ja lähdeluettelo on pääsääntöisesti virheetön.
3: Kirjoitelmassa aihe ja tavoitteet on rajattu selkeästi. Tekstissä esitetään pari näkökulmaa, ja lähteet keskustelevat keskenään. Argumentointi perustuu lähdekirjallisuuteen, ei mielipiteisiin. Lopussa esitetään ainakin yksi johtopäätös, joka on enemmän kuin aineistosta referoitu ajatus. Muut mahdollisesti käytetyt lähteet ovat valideja suomenkielisiä lähteitä. Lähdeviittaustekniikka on hyvin hallussa, vaikka merkintätavoissa voi esiintyä pientä lipsuntaa. Teksti on hyvää suomenkielistä asiatekstiä, työn kieliasu on moitteeton ja lähdeluettelo on pääsääntöisesti kunnossa.
2. Kirjoitelman aihe, tavoitteenasettelu ja rakenne olisivat kaivanneet selkeämpää rajausta. Työ on sisällöllisesti suppea. Lähteisiin viittaamisessa esiintyy puutteita. Lähteet eivät keskustele keskenään, vaan niitä referoidaan listaamalla. Argumentoinnissa lipsutaan satunnaisesti mielipiteiden esittämiseen. Näkökulmista ei esitetä synteesiä tai tehdä johtopäätöksiä. Tekstissä esiintyy epäselvyyksiä tai rakenne on paikoitellen sekava. Kieliasu ei ole täysin viimeistelty tai tekstissä esiintyy satunnaisia kielioppivirheitä, lähdeluettelo voi olla puutteellinen tai puuttua kokonaan.
1: Kirjoitelman rakenne on sekava tai aiheen rajauksessa esiintyy ongelmia, esimerkiksi selkeää näkökulmaa ei esitetä lainkaan. Työ on sisällöllisesti suppea. Lähteitä on käytetty, mutta lähdeviittaustekniikassa esiintyy huomattavia puutteita. Argumentointi perustuu lähinnä omakohtaisiin kokemuksiin tai mielipiteisiin. Työ sisältää asiavirheitä tai väärinymmärryksiä. Tekstin kieliasu on viimeistelemätön, vaikeaselkoinen tai ei kieliopillisesti täysin täytä asiatekstille asetettuja vaatimuksia. Lähdeluettelo on puutteellinen tai puuttuu kokonaan.